Näin johdat kulttuurien kirjoa
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Itella on varmaankin Suomen monikulttuurisin työpaikka. Esimerkiksi Vantaan logistiikkakeskuksen yli 450 työntekijästä kolmannes on ulkomaalaistaustaisia. Suurimmat ryhmät noin 25 kansallisuudesta ovat somalit ja entisen Jugoslavian alueelta tulleet.
Monikulttuurisuus ei ole Itellalle hyväntekeväisyyttä vaan keino taistella työvoimapulaa vastaan. Yhtiö on todennut, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät pysyvät talossa selvästi pitempään kuin kotimainen työvoima.
”Maahanmuuttajataustaiset näkevät että heidän joukostaan voi nousta vaikkapa esimiesharjoittelijaksi tai työnopastajaksi. He kokevat, että heitä arvostetaan ja heidät otetaan mukaan. Jos laitat euron monikulttuurisuuteen, saat kaksi takaisin”, kuvaa kehityspäällikkö Wilberforce Essandor, joka vastaa Itellan monikulttuurisuusasioista.
Essandor on itse hyvä esimerkki uskollisesta työntekijästä. Hän tuli Ghanasta Suomeen opiskelemaan valtio-oppia vuonna 1989 ja päätyi Postiin kesäapulaiseksi seuraavana vuonna.
Kesätöistä pomoksi
”Pasilasta aloitin ja olen ollut muun muassa työtekijänä, työnopastajana, työpaikkakouluttajana ja jouluesimiehenä”, Essandor listaa aiempaa työkokemustaan. Postivuosien väliin mahtuu myös pesti EU:n rahoittaman ETMO-monikulttuurisuusprojektin Espoon aluekoordinaattorina.
Essandorin työhön kuuluu perehdyttää monikulttuurisuuteen Itellan esimiehiä, joihin kuuluu myös Vantaan logistiikkakeskuksen vuorovastaava Reima Palenius. Molempien mielestä tärkein asia, josta aloitetaan, on selkeän viestinnän merkitys.
Itellan työntekijöiden pitää selvitä työssään suomen kielellä, mutta esimerkiksi kirjallista kielitaitoa ei vaadita. Työtä tukevat myös työnopastajat, jotka puhuvat esimerkiksi somaliaa, ranskaa tai venäjää.
”Aina pitää muistaa tarkistaa, että molemmat osapuolet ymmärtävät viestin samalla tavalla”, korostaa Palenius.
Väärinkäsityksiä syntyy helposti. Marokkolaismies pyysi lähteä kotiin kesken päivän, kun hänen isänsä teki kuolemaa. Esimiehelle selvisi vasta muutaman päivän päästä, että koti tarkoittaakin Marokkoa.
Kirjallinen viesti ei riitä
Essandor kertoo myös toisesta työntekijästä, joka oli lähdössä bussilla Espooseen, kun hänen esimiehensä kuvitteli komentaneensa hänet lajittelemaan Espoon postia.
Suomalaisten on myös vaikea muistaa, ettei kirjallisten viestien perillemenoon pidä luottaa. Ilmoitustaululle viety lappu palaveriajasta riittää kyllä suomalaisille, mutta kaikki maahanmuuttajat eivät lue sujuvasti edes omaa kieltään.
Koska puutteellinen kielitaito myös estää työntekijöiden etenemistä, Itella on juuri aloittanut pilottikokeilun kielikoulutuksesta. Viiden opintoviikon koulutus painottuu esimerkiksi ammattisanastoon.
”Seuraavaksi haluamme järjestää ammattiin liittyvän tutkinnon, jossa pitää jo hallita kirjallinen kielenkäyttö”, kertoo Essandor. Hänen oma suomenkielensä on sujuvaa muttei täydellistä.
Kulttuurieroihin ja uskonnollisiin vakaumuksiin Itella suhtautuu johdonmukaisesti.
”Työpaikan kulttuuriin kuuluvat pelisäännöt, joista ei jousteta: esimerkiksi työajat ja turvallisuusasiat. Se mitä joku syö tai tekee tauoillaan, ei kuulu meille. Mutta asiakkaalle ei voi selittää, että lähetys myöhästyi kun sattui juuri rukoushetki”, Palenius havainnollistaa.
Kitkatonta monikulttuurisuus ei suinkaan ole, sen Essandor ja Palenius myöntävät saman tien. Naisesimies tai selvästi itseä nuorempi pomo on monelle ulkomaalaistaustaiselle hankala paikka.
”Toisaalta täällä esimies joutuu hakemaan oman auktoriteettinsa ja alaisten kunnioituksen joka tapauksessa. Ja esimiehen pitää ymmärtää työtekijöidensä kulttuuritaustat, miksi he toimivat niin kuin toimivat”, sanoo Palenius.
Rasismiin puututaan heti
Myös suomalaisten työntekijöiden rasismiin Itellan esimiehet ovat törmänneet.
”Jos joku sanoo, ettei sellaisia ongelmia ole, hän valehtelee. Pahimmalta olemme säästyneet, mutta kyllä täällä on erimielisyyksiä selvitelty”, kertoo Palenius.
Rasismin pitää Itellassa aisoissa tieto, että työnantaja ei siedä rasismia. Siihen puututaan tiukasti, jos sitä nähdään.
Irti rasismista pyritään esimerkiksi sillä, että opetellaan puhumaan yksilöiden toiminnasta kansallisten yleistyksien sijasta.
”Voi sanoa että Ahmed on laiska mutta ei, että noi somalit on laiskoja”, Essandor antaa esimerkin.
Se mikä suomalaisen silmissä näyttää laiskuudelta saattaa olla myös erilainen tapa tehdä työtä. Jossakin muussa kulttuurissa työntekijä on ehkä tottunut työtehtävän valmistuttua istumaan rauhassa odottamaan, että pomo tulee ja antaa seuraavan homman.
Itellan vinkit
1. Varmista viestin perillemeno: Tee esimerkiksi tarkistavia kysymyksiä, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät asian samoin.
2. Järki käteen kulttuurierojen kanssa: Työpaikalla pitää olla yhteiset pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. Muut asiat, esimerkiksi uskonto tai ruokavalio ovat kunkin omia asioita.
3. Älä suvaitse rasismia: Yksittäisen työntekijän toimintaa tietyssä tilanteessa voi arvostella, mutta kansallisia yleistyksiä ei saa tehdä.
4. Anna tasaveroiset mahdollisuudet: Tarjoa etenemismahdollisuuksia kaikille. Kielikoulutus voi siloittaa maahanmuuttajien tietä.
"Se mikä suomalaisen silmissä näyttää laiskuudelta saattaa olla myös erilainen tapa tehdä työtä. Jossakin muussa kulttuurissa työntekijä on ehkä tottunut työtehtävän valmistuttua istumaan rauhassa odottamaan, että pomo tulee ja antaa seuraavan homman."
Ihan sama. Nyt tekevät kuitenkin töitä täällä Suomessa, joten heidän on toimittava suomalaisen työntekokulttuurin mukaisesti. Omissa maissaan sitten miten haluavat.
Myös suomalainen nainen käyttää huivia muslimimaissa, ei ne siellä ole suvaitsevaisia tai monikulttuurisia laisinkaan.
Harrastus ja työ
25.11.2009 10:17Musiikki nosti pomon uralle
Markku Silén sanoo, että musiikki avitti häntä myös johtajuuteen. Lue miten. »
