Näyttelijätyö laajenee Jokeriksi
Kuva: Martti Leppä
Freelancer näyttelijänä on kaikkien pätkätöiden äiti. Työmahdollisuuksien arvaamattomuus koettelee laitosteatterin ulkopuolelle jääneen ammattilaisen aineellista ja henkistä vointia.
”Mikä on tämän ammatin identiteetti? Yhä on vallalla sellainen käsitys, että näyttelijä, joka ei toimi teatterissa, ei kai oikeasti ole taiteilija”, Niina Nurminen pohdiskelee.
Hänen oma vastauksensa on moniosaavuus. Näyttelijätyön lisäksi hän valmentaa työyhteisöjä, paneutuu taidelähtöisten työkalujen käyttöön yhteiskunnassa ja on kehittämässä näyttelijöiden tutkimusta ja koulutusta.
”Eri osa-alueet ruokkivat toisiaan. Minulle on tärkeää, etten määrittele itseäni liian ahtaasti. Moniosaavuus on ajoittain miltei ainoa keino pysyä leivässä. On mielettömän upeaa huomata, että teatterin lavalta saadulla ammattitaidolla on tilausta.”
Turvallinen draama
Brasilialainen Augusto Boal kehitti forum-teatteri -menetelmän. Britti Roy Leighton, jonka johdolla Niina Nurminen opiskeli Lontoossa, sovelsi tätä yhteisöteatterin muotoa. Kun metodi kotiutui Suomeen, soveltajaksi ilmoittautui Niina Nurminen.
”Esitämme työyhteisön koulutuksessa mininäytelmiä, joissa yhdessä yleisön kanssa käsittelemme juuri sen työyhteisön kysymyksiä ja haasteita. Asiat esitetään draaman keinoilla turvallisesti fiktiivisessä ympäristössä. Esimerkiksi jos meillä on keikka sairaalassa, näytelmä sovitetaan usein hotellin ympäristöön. Ongelmat ovat kuitenkin samanlaisia.”
Ryhmä ammattinäyttelijöitä räätälöi esityksen työyhteisön tarpeiden mukaan. Vakiojäseninä ovat Niinan mies Carl-Kristian Rundman, Kaija Kiiski ja Maija Paunio.
Millainen on oma roolisi?
”Olen jokeri eli työpajan johtaja. Käsikirjoitan, ohjaan ja toimin fasilitaattorina työpajoissa. Yleisö antaa roolihenkilöille toimimisohjeita. Tyypillisiä aiheita ovat asiakaspalvelu, vuorovaikutustaidot ja esimiesten ja alaisten suhteet.”
Näyttelevät työyhteisövalmentajat ovat käyneet muun muassa terveysalan yrityksissä, Helsingin kaupungin virastoissa, sairaaloissa, kouluissa ja seurakunnissa.
”Uutta tässä menetelmässä on elämyksellisyys ja kokemuksellisuus. Rationaali, analyyttinen, tietoperäinen sanallinen koulutus ei ole enää ainoa oppimistapa. Pyrimme tekemään näkyviksi asioita, jotka muuten jäisivät pimentoon. Tarkoituksena on herättää keskustelua ja omaa ajattelua.”
Hyvinvointia arjessa
Niina Nurminen osallistui Stakesin maratonprojektiin, jossa työtä ja perhettä sovitettiin yhteen. Hän kuuluu myös Kiasman työryhmään, jossa tehdään tunnetuksi, millaisia vaikutuksia taiteella on uudistuvan hyvinvointiyhteiskunnan arjessa.
”Pääviesti on käynyt selväksi: jokaisen hyvinvointi tuottaa tulosta työyhteisössä.”
Äsken Niina Nurmiselle tuli kutsu kuuden maan Transmission-projektin piirissä toimivaan suunnitteluryhmään. Mukana ovat Suomen lisäksi esikuvamaa Britannia sekä Irlanti, Hollanti, Itävalta ja Puola. Kysymyksessä on esiintyvien taiteilijoiden koulutus- ja tutkimushanke, jossa Niina on ollut mukana vuodesta 2000.
”Ponnistamme laitosten seinien sisältä ulos arkeen. Mitä annettavaa meillä on muille? Kuinka yhteiskunta voi laajasti hyötyä taiteilijoiden tiedosta ja taidosta?”
Suunnittelupöydällä on kansainvälinen maisterikoulutuksen ohjelma.
”Näyttelijän oma rooli ohjaajan ja käsikirjoittajan puristuksessa on yleensä passiivinen. Nyt hän muuttuu aktiiviseksi moniosaajaksi.”
Johtajan vaatteissa
Suomessa toimii 40 naiskirkkoherraa. Tämän viran haltijoista on miehiä 92 prosenttia.
Niina Nurminen tekee parhaillaan kirkkoherran roolia Pirkko Saision näytelmässä. Päällikköosia on hänelle istutettu aikaisemminkin. Päätoimittaja tv:n Uudisraivaajissa, ekonomi ja konsulttiyrityksen toimitusjohtajan vaimo Firmassa sekä ennen kaikkea sisällöntuottajayhtiön toimitusjohtaja Terhi Juha Jokelan ja Teatteri Jurkan Mobile Horrorissa.
”Molemmat vanhempani ovat ekonomeja, mutta en koe itseäni yrittäjäksi monitoimisuudesta huolimatta.”
Kouluttuneen, älykkään naisen osia on hänelle annettu paljon. Varmaan myös siksi, että Niina Nurmisessa on ammattikunnassa ei ihan tavallista viileää vakautta, kypsää analyyttista tasapainoisuutta.
”Olen työyhteisöjen valmennuksessa tavannut paljon naisesimiehiä. Olen saanut heiltä lisää ymmärrystä, ja heidän ajatuksiaan, pyrkimyksiään ja toiveitaan on tarttunut rooleihini.”
Suitsutetussa Mobile Horrorissa toimitusjohtaja palaa burnout-vaiheensa jälkeen yritykseen ja törmää uusine arvoineen bisneksen toisenlaisiin arvoihin.
”Pitääkö aina tehdä tulosta vain kovilla arvoilla? Voisivatko lähimmäisenrakkaus ja inhimillisyys vaikuttaa työyhteisön onnistumisen kautta positiivisesti liiketoiminnan tuloksiin? Työntekijää ei tarvitse kohdella materiaalina, jota käytetään hyväksi, vaan myös kokonaisuus, työ, perhe ja henkilökohtainen elämä, on otettava huomioon.”
Jouset vähemmälle
Niina Nurminen tanssii flamencoa ja ampuu japanilaisilla kyudo-perinnejousilla – tai tanssisi ja ampuisi jos aikaa olisi. Nyt nämä joutavat uinua nostalgisten harrasteiden ullakolla. Sosiaalisesta, hyvää tekevästä luonteestaan taiteilija ammentaa Invalidisäätiön Sairaala Ortonissa. Hän käy lukemassa potilaille novelleja jonkin kerran vuodessa.
Teatterin harjoitusten jälkeen lepo tekisi hyvää, mutta äiti-Nurminen kiirehtii kotiin tekemään ruokaa koulusta palaaville lapsilleen, iät 14 ja 8.
Hyvin varmaan hoidat ruokataloutta, mutta miten on lasten luovuuden laita?
”Teatterissa kukaan ei loista yksinään, vaan luovuus syntyy suhteessa muihin, siitä, miten mun palikkani täydentää kokonaisuutta. Samaa viestiä koetan välittää lapsilleni. Kannustan heidän luovuuttaan viimeiseen asti. Sitä ei saa kahlita liian aikaisin. Haluan pitkittää sitä vaihetta, jolloin lapsi omaksuu sen, mitä ympäristö häneltä odottaa ja miten asioita on perinteisesti totuttu tekemään.”
Harrastus ja työ
25.11.2009 10:17Musiikki nosti pomon uralle
Markku Silén sanoo, että musiikki avitti häntä myös johtajuuteen. Lue miten. »
